Koronaviruksen vaikutukset työhön

Julkaistu Jytyn sivuilla 12.3.2020

Alkuvuonna Kiinasta on lähtenyt liikkeelle tartuntatautiepidemia. Ajankohtaista tietoa kyseisestä tartuntataudista saa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) internet-sivuilta. Tutustu myös Työterveyslaitoksen toimintaohjeeseen työntekijöille.

Koronavirus on lisätty tartuntatautilain yleisvaarallisten tautien joukkoon. Näin ollen ihminen voidaan määrätä tartuntataudin leviämisen estämiseksi 1) poissaoloon ansiotyöstä, 2) eristettäväksi terveydenhuollon yksikköön tai 3) karanteeniin. Kyseisiä toimenpiteitä voi antaa virkasuhteinen tartuntataudeista vastaava lääkäri, ja kyseistä lääkärinmääräystä on pakko noudattaa. Silloin työntekijä ei voi mennä työpaikalle.

Työnantajia edustavat EK ja AVAINTA ovat esittäneet, että tällä hetkellä sairauslomatilanteissa mahdollistetaan työntekijän poissaolo omalla ilmoituksella. Työnantajalla on kuitenkin aina oikeus edellyttää lääkärinlausuntoa.

Poissaolo työstä, eristäminen ja karanteeni
Jos työntekijä on sairastunut koronavirukseen, kyseessä on sairausloma, jolta maksetaan normaalisti sairausajan palkkaa.

Mikäli työntekijän perustellusti epäillään sairastuneen ja hänet on siksi määrätty poissaoloon työstä tai eristettäväksi terveydenhuollon toimintayksikköön, voi työnantaja olla velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa työehtosopimuksen nojalla. Näin on sovittu mm. AVAINTES:ssa, yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa, sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa ja yleissopimuksessa. Tällainen työstä poissaolo kuluttaa normaalisti palkallisia sairauspoissaolopäiviä. Mikäli palkanmaksuvelvoitetta ei ole, työntekijällä on oikeus saada tartuntatautipäivärahaa, joka vastaa täyttä palkkaa.

Koronavirukselle altistunut tai altistuneeksi epäilty työntekijä voidaan määrätä karanteeniin. Karanteenin ajalta ei makseta palkkaa. Työntekijä voi kuitenkin hakea poissaolon ajalta täyttä palkkaa vastaavaa tartuntatautipäivärahaa.

Jotta tartuntatautipäivärahaa voisi saada, Kela tarvitsee tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Lisäksi tarvitaan työnantajan todistus ansionmenetyksestä ja poissaoloajasta.

Päivärahaa voidaan maksaa EU-alueella eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle. Karanteenista tai eristyksestä tarvitaan todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa. Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa vain niiltä päiviltä, jolloin henkilö ei ole voinut työskennellä karanteenin tai eristyksen takia. Päivärahaa ei siis makseta esimerkiksi loman ajalta.

Työnantajan oma-aloitteinen päätös
Jos työnantaja oma-aloitteisesti kieltää työntekijöitä saapumasta työpaikalle esimerkiksi työpaikalla vallitsevan altistumisriskin vuoksi, työnantajan on maksettava tältä ajalta normaalisti palkkaa.

Lapsen sairastuminen tai karanteeni
Alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitamiseksi voidaan myöntää tilapäistä hoitovapaata. Tätä voi saada enintään 4 työpäivää kerrallaan. Tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksissa hieman eri tavoin.

Lapsen sairauden ja hoidon tarpeen jatkuessa tilapäisen hoitovapaan maksimipituutta kauemmin voi työntekijällä olla oikeus palkattomaan työstä poissaoloon pakottavan perhesyyn vuoksi.

Jos alle 16-vuotias lapsi on määrätty pidettäväksi kotona tartuntatautilain perusteella ilman, että lapsi on sairas, ei työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta. Silloin kuitenkin vanhemmalla on oikeus saada tartuntatautipäivärahaa.

Työntekovelvoite
Jos työntekijä on määrätty karanteeniin, eikä hän saa palkkaa kyseiseltä ajalta, ei työntekijällä ole työntekovelvoitetta. Tällöin Kela maksaa työntekijälle tartuntatautipäivärahaa. Etätyöstä on lähtökohtaisesti sovittava erikseen työntekijän kanssa. Osa on voinut sopia etätyöstä myös työsopimuksella. Jos työntekijä tekee karanteenitilanteessa etätyötä, maksetaan siitä luonnollisesti myös palkkaa, jolloin työntekijä ei saa Kelalta tartuntatautipäivärahaa.

Vaikutukset vuosilomiin
Jos työntekijä ei pysty tekemään työtään sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi, kyse on työssäolon veroisesta ajasta. Eristämisen ja karanteenin ajalta kertyy siis vuosilomaa.
Jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana, hänellä on oikeus siirtää vuosilomansa myöhempään ajankohtaan. Siirto-oikeus ja mahdolliset omavastuupäivät määräytyvät työehtosopimuksessa sovitusti tai vuosilomalain perusteella. Esim. AVAINTES:n ja yksityisen opetusalan TES:n nojalla työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomansa myöhempään ilman yhtään omavastuupäivää.

Lisätietoja Jytyssä:
Lisätietoja antavat sopimusalavastaavat, joiden tiedot löytyvät omanetistä edunvalvonnan sivuilta. Omanettiin kirjaudutaan sähköisten asiointipalvelujen kautta. Kunkin sopimusalan neuvottelijoiden nimet löytyvät myös Jytyn nettisivujen yksityisalojen sopimusalasivuilta.

Seuraa koronavirukseen liittyvää Jytyn tiedotusta: Koronavirusinfo